Tutkimus osoittaa: Korona nähdään mahdollisuutena yritysten toiminnan kehittämiseen
Ratkaisutoimisto Seedi toteutti kyselyn koronan vaikutuksesta yritysten kehittämiseen. Kysely osoitettiin yritysten ylimmälle johdolle ja johtaville asiantuntijoille. Kyselytutkimus osoittaa: Yritysten johto ja asiantuntijat näkevät koronan erinomaisena mahdollisuutena kehittää yritysten toimintaa. Vaikutukset työtehokkuuteen nähdään enimmäkseen positiivisina.
Tutkimuksen toteuttaminen
Tutkimus toteutettiin huhtikuun lopulla ja kyselyyn vastasi 414 henkilöä. Vastanneista 43 % työskenteli yli 100 henkilön organisaatiossa, 33 % 11-100 hengen organisaatiossa ja 22 % työskenteli alle kymmenen hengen organisaatiossa.
Vastanneista peräti 84 % kuvaa suhtautumista kriisiin ajatuksella: ”Nyt on aika kehittää; koskaan ei kannata jättää hyvää kriisiä hyödyntämättä”. Samaan aikaan 14 % koki tärkeimmäksi keskittyä selviämiseen ja loput eivät osanneet sanoa.
Tulokset
Kyselyyn vastanneiden mukaan koronakriisin kehittämismahdollisuus syntyy valtaosiltaan kolmen tasavahvan tekijän tuloksena. Ensinnäkin vastustus kehittämiseen häviää (28% tärkeimmäksi nimetty), toiseksi hyviä resursseja kehittämiseen on vapaana (27 %) ja kolmanneksi saadaan uudet työtavat ja digiloikka juurtumaan yhteenlaskettuna samaa tasoa. Toki myös valtion tukirahoituksella on merkittävä rooli (8%).
”Tällaista aktiivisuutta tuotteiden ja palveluiden sekä organisaatioiden kehittämisessä en ole ikinä nähnyt 25 vuoden konsultti urani aikana. Tehokkuus ja työnilo lisääntyvät tämän kriisin seurauksena pysyvästi. Olen kriisin seurausten osalta optimistinen, kun kovimman osuman ottaneet toimialat onnistutaan pitämään hengissä.”: toteaa Seedin toimitusjohtaja Marko Parkkinen.
Vastanneista 45 % vastaa, että uudella työarjella ei ole ollut vaikutusta organisaationsa työntekoon. Vastanneista 31 % kokee työtehon omassa organisaatiossaan ensisijaisesti nousseen kriisiarjen myötä. Suurimmat selittäjät tehon nousulle ovat matka-aikojen poistuminen (merkitys 4,5 asteikolla 1-5). Palaverien lyhentyminen ja työhön keskittymisen parantuminen ovat molemmat myös merkittäviä työtehon nousua selittäviä tekijöitä (3,6 ja 3,9).
Työtehon laskua koki myös merkittävä osuus vastanneista (23 %). Työtehon laskua selittävistä tekijöistä ylivoimaisesti suurin merkitykseltään oli, ettei työkavereiden kanssa synny enää luontaisia lyhyitä tapaamisia (merkitys 3,43 asteikolla 1-5). Muut tekijät, kuten lastenhoidon haasteet, osaamisen puuttuminen etätyöskentelyyn tai huonot työvälineet eivät saaneet yli kolmen arvosanoja merkitykseltään.
Lisätietoja tutkimuksesta ja tutkimusraportin saa pyytämällä Ratkaisutoimisto Seedin toimitusjohtajalta Marko Parkkiselta Marko.Parkkinen@seedi.fi