NPS-mittari: Mikä on hyvä NPS ja miten NPS lasketaan?

NPS (Net Promoter Score) on yksi maailman suosituimmista tavoista mitata asiakasuskollisuutta. Mutta mikä on oikeasti hyvä tulos, ja miten tämä NPS-mittari käytännössä toimii? Tässä artikkelissa käymme läpi, miten laskukaava muodostuu ja miksi pelkkä luku ei aina kerro koko totuutta.

Miten NPS lasketaan ja mikä on hyvä NPS-tulos?

NPS eli Net Promoter Score on yksi suosituimmista tavoista mitata asiakasuskollisuutta ja asiakaskokemusta. Se perustuu yhteen yksinkertaiseen kysymykseen:

"Kuinka todennäköisesti suosittelisit yritystämme (tai tuotettamme/palveluamme) ystävälle tai kollegalle asteikolla 0–10?"

Kun lasketaan, miten NPS muodostuu, vastaajat jaetaan promoottoreihin, passiivisiin ja kriitikoihin:

  • Promoottorit (9–10): Erittäin tyytyväisiä asiakkaita, jotka suosittelevat yritystä eteenpäin.

  • Passiiviset (7–8): Tyytyväisiä mutta vähemmän intohimoisia, eivätkä välttämättä suosittele.

  • Kriitikot (0–6): Tyytymättömiä asiakkaita, jotka voivat jopa puhua negatiivisesti yrityksestä.

Mikä on hyvä NPS?

Arvosana vaihtelee -100:n ja +100:n välillä. Luku on siis aina kokonaisluku, ei prosenttiluku.

NPS-luku

100 – 0 Huono – asiakaskokemuksessa isoja haasteita

0 – 30 Tyydyttävä – parannettavaa löytyy

30 – 50 Hyvä – asiakastyytyväisyys kunnossa

50 – 70 Erittäin hyvä – asiakkaat ovat innostuneita

70 – 100 Erinomainen – loistava asiakaskokemus, brändiä rakastetaan

Toimialojen välillä on suuria eroja siinä, mikä katsotaan hyväksi NPS-luvuksi. Esimerkiksi teknologia- ja kuluttajatuoteyritykset saattavat saada korkeampia pisteitä kuin vaikkapa vakuutusyhtiöt.

Seedin mittavan tietokannan eli noin 150 tehdyn mittauksen NPS-keskiarvo on 36.

Matalin mittaamamme NPS on -55 ja korkein huikeat 90!

Miksi NPS-mittari on yritykselle elintärkeä työkalu?

  • Yksinkertainen ja tehokas. Kysymys on helppo ymmärtää ja vastata.

  • Vertailukelpoinen. Yritykset voivat vertailla tuloksia sisäisesti ja toimialan sisällä.

  • Palautteen lähde. NPS:n oheen kerätty avoin palaute antaa arvokasta tietoa kehityskohteista.

Milloin perinteinen NPS-mittari ei enää riitä?

Net Promoter Score (NPS) on suosittu mittari asiakasuskollisuuden ja -tyytyväisyyden arvioimiseen, mutta sillä on myös useita heikkouksia. 

 1. Liian yksinkertainen mittari

  • NPS perustuu vain yhteen kysymykseen: "Kuinka todennäköisesti suosittelisit meitä ystävälle tai kollegalle?"

  • Se ei kerro miksi asiakas vastasi niin kuin vastasi, mikä tekee tulosten tulkitsemisesta vaikeaa ilman lisätietoa.

 2. Ei huomioi neutraaleja asiakkaita

  • Vain "suosittelijat" (9–10) ja "arvostelijat" (0–6) vaikuttavat tulokseen – "neutraalit" (7–8) jätetään kokonaan pois.

  • Tämä voi vääristää tulosta, etenkin jos suurin osa asiakkaista on tyytyväisiä mutta ei intohimoisia suosittelijoita.

 3. Tulokset voivat olla helposti manipulatiivisia

  • Yritykset voivat painostaa asiakkaita antamaan korkeita arvosanoja ("kymppi olisi meille tosi tärkeä").

  • Tämä heikentää datan luotettavuutta ja tekee siitä vähemmän objektiivista.

 4. Kulttuurierot vaikuttavat vastauksiin

  • Ihmiset eri kulttuureista suhtautuvat eri tavoin arvosanojen antamiseen – esimerkiksi suomalaiset eivät helposti anna täysiä pisteitä, vaikka olisivat tyytyväisiä.

  • Tämä vaikeuttaa kansainvälistä vertailua.

  • Tämän vuoksi kansainvälinen NPS-mittari vaatii aina kontekstisidonnaista tulkintaa.

5. Ei mittaa asiakaskokemusta kokonaisuutena

  • NPS ei ota huomioon asiakkaan koko matkaa tai yksittäisiä kosketuspisteitä (esim. palvelutilanne, toimitus, tuki).

  • Tulos voi vaihdella paljon pienistäkin syistä, vaikka yleiskokemus olisi hyvä.

 6. Ei anna konkreettisia kehityskohteita

  • Pelkkä NPS-luku ei kerro, missä mennään pieleen tai missä onnistutaan – tarvitaan laadullista palautetta rinnalle.

Miten Seedin Kilpailukykyanalyysi ja Kilpailukykypalvelu taklaavat nämä heikkoudet?

Vaikka NPS-mittari on yksinkertaisuudessaan loistava, se on samalla myös altis manipuloinnille ja väärintulkinnoille, jos sitä käytetään ainoana menestyksen mittarina. Seedin Kilpailukykyanalyysi täydentää NPS-mittaria tuomalla mukaan syvemmän ymmärryksen kilpailuedusta ja muutoskyvystä.

Moni yritys luottaa sokeasti pelkkään lukuun, mutta me Seedillä katsomme, mitä NPS-mittari kertoo osana laajempaa kokonaisuutta. Pelkkä mittari kertoo mitä tapahtuu, mutta Kilpailukykyanalyysi kertoo miksi.

1. Liian yksinkertainen mittari → Moniulotteinen näkökulma

Miten Seedin analyysi auttaa:

  • Kilpailukykyanalyysi ei perustu yhteen kysymykseen, vaan tarkastelee useita keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat asiakaskokemukseen ja -uskollisuuteen.

  • Esimerkiksi: kilpailuetu ja -haitta, operatiivinen teho ja muutoskyky, hinnan laatu, palvelun sujuvuus, luotettavuus, brändimielikuva jne.

→ Saat enemmän syvyyttä ja taustatietoa: Mikä toimii, mikä ei – ja miksi?

2. Neutraalit asiakkaat jäävät pois → Kaikkien näkemykset mukana

Miten Seedin analyysi auttaa:

  • Arvioinnissa huomioidaan kaikki vastaajat, ei pelkästään ääripäitä.

  • Tuloksista rakennetaan profilointeja eri asiakassegmenteistä, ei vain "tyytyväinen/epätyytyväinen".

→ Ei jätetä väliinputoajia huomiotta – kaikkien mielipiteet vaikuttavat.

3. Tuloksia voi manipuloida → Objektiivisempi lähestymistapa

Miten Seedin analyysi auttaa:

  • Kysymykset eivät ole "arvostele meitä asteikolla" -tyyppisiä, vaan asiakas arvioi sekä sinua että kilpailijoita samoilla kriteereillä.

  • Vertailevuus tekee vastauksista rehellisempiä ja vähemmän alttiita painostukselle.

→ Vähemmän paineita vastata tietyllä tavalla – aidompi kuva tilanteesta.

4. Kulttuurierot vaikuttavat → Suhteellinen vertailu kilpailijoihin

Miten Seedin analyysi auttaa:

  • Asiakkaat arvioivat sinua suhteessa kilpailijoihin samalla markkinalla.

  • Tämä tekee tuloksista kulttuurisesti tasapainoisempia – ei tarvitse antaa "kymppiä", vaan miettiä: kuka on paras ja miksi?

→ Analyysi näyttää asemasi markkinassa – ei vain absoluuttista tyytyväisyyttä.

5. Ei mittaa asiakaskokemusta kokonaisuutena → Kattava kuva kilpailukyvystä

Miten Seedin analyysi auttaa:

  • Se tarkastelee kilpailukykyä eri näkökulmista – sekä asiakkaan että markkinan näkökulmasta.

  • Analyysi antaa tietoa eri osa-alueiden painoarvoista eli mitkä tekijät oikeasti vaikuttavat valintaan.

→ Ei pelkästään mitä mieltä ollaan, vaan myös mikä merkkaa eniten.

6. Ei konkreettisia kehityskohteita → Toimintasuosituksia ja priorisointia

Miten Seedin analyysi auttaa:

  • Tulosten pohjalta syntyy selkeä lista kehityskohteista ja niiden priorisointi.

  • Voit nähdä, missä olet heikko suhteessa kilpailijoihin ja mitkä asiat ovat asiakkaiden mielestä tärkeimpiä.

→ Saat suoraan: “Panosta tähän – sillä on merkitystä asiakkaille ja olet nyt jäljessä.”

NPS-mittaajan 3 kultaista sääntöä

Näin saat NPS:stä oikeasti liiketoimintahyötyä:

1. Ymmärrä, mitä NPS oikeasti kertoo – ja mitä ei.

NPS kertoo, kuinka moni suosittelisi sinua – mutta ei miksi.
Se on jäävuoren huippu, ei koko kuva. Älä tee johtopäätöksiä pelkän luvun perusteella.

2. Mittaa NPS osana kilpailukykyä – katso koko ketju:

CCI → CAS → NPS

  • CCI (Change Capability Index):
    Miten hyvin organisaatiosi kykenee uudistumaan asiakkaan näkökulmasta?

  • CAS (Competitive Advance Score):
    Mikä erottaa sinut kilpailijoista – eli miksi asiakas valitsee juuri sinut?

  • NPS (Net Promoter Score):
    Miten hyvin lunastat asiakkaan odotukset ja lupaukset arjessa?

Tämä ketju kertoo miksi NPS on se mikä on – ja mitä kehittämällä voit sitä parantaa ja tätä kautta parantaa liiketoimintasi kasvua ja kannattavuutta.

3. Vie kehitystoimet käytäntöön – ja varmista vaikutus.

Ei riitä, että kehityskohteet tunnistetaan.
Ne pitää myös toteuttaa, ja niiden vaikutusta täytyy mitata – muuten kehitys ei näy asiakkaalle eikä NPS:ssä. Tämä ei ole mikään pikkuasia, vaan Seedin tietokannan pohjalta noin kolmasosa erinomaisten yritysten kehityshankkeista menee maaliin ja johtaa toivottuihin lopputuloksiin. Siis vain kolmasosa! Tätä lukua pystytään merkittävästi parantamaan mittaamalla ja seuraamalla kehityshankkeiden etenemistä ja vaikutuksia.

Muista:
NPS ei ole tavoite – vaan mittari, joka heijastaa todellista kilpailukykyä.
Kun ymmärrät sen juurisyyt, voit johtaa asiakaskokemusta fiksusti ja vaikuttavasti. Tämä johtaa kilpailukyvyn parantumiseen asiakasmarkkinassa, mistä seuraa nopeampi kasvu ja parempi kannattavuus.

Haluatko viedä NPS-mittaamisen uudelle tasolle?

NPS on hyvä lähtökohta, mutta todellinen kasvu syntyy ymmärtämällä luvun juurisyyt. Kilpailukykypalvelumme auttaa sinua analysoimaan asiakaskokemusta laajemmin kuin perinteinen NPS-mittari yksin pystyy. Ota yhteyttä ja selvitetään yrityksesi todellinen kilpailukyky.

Edellinen
Edellinen

OKR-malli vaatii rinnalleen asiakasfokuksen

Seuraava
Seuraava

Kilpailukyky yrityksen kehittämisen suorituskyvyn parantamisessa