Kehittäjä-testi
Kilpailijoita nopeampi, asiakaslähtöinen yrityksen ja itsensä kehittäminen johtaa kilpailijoita nopeampaan kasvuun, joka johtaa puolestaan hyvään kannattavuuteen. Ratkaisutoimisto Seedin ja professori Göte Nymanin rakentama Kehittäjä-testi antaa vastauksen siihen, miten hyvin henkilö pystyy uudistamaan organisaatiotaan ja mikä rooli yksilöllä voi olla uudistamiseen kykenevässä tiimissä. Tämä auttaa sekä oman itsensä että koko yrityksen tai organisaation osaamisen johtamisessa.
Kehittäjä-testi koostuu kahdesta osasta: henkilökohtaisesta itsearviosta ja ryhmäarviosta. Itsearviossa henkilö arvioi itse itseään ja omaa toimintaansa organisaatiossaan. Ryhmäarviossa henkilö pyytää muita arvioimaan itseään samalla testillä.
Kehittäjä-testi mittaa henkilön kyvykkyyttä kolmessa ulottuvuudessa:
Kyvykkyydet on löydetty seuraamalla erilaisia tiimejä ja yksilöitä kehitysprojektien yhteydessä. Kyvykkyyksien ulottuvuudet on tiivistetty yhdessä prof. Göte Nymanin kanssa vuonna 2013 ja metodia on käytetty kymmenien kehittäjätiimien rakentamisessa ja johtamisen kehittämisessä. Kehittäjä-testin avulla itsensä on testannut jo useampi tuhat henkilöä.
Useimmat liike-elämässä aktiivikäytössä olevat testit perustuvat jungilaiseen persoonallisuusanalyysiin. Testeissä saadaan organisaation sisälle keskustelua ja siten keskinäistä ymmärrystä. Tämä on tärkeää organisaation kehittymisen kannalta.
Persoonatyyppi ei kuitenkaan kerro, saako ihminen mitään aikaiseksi. Kehittäjä-testi avaa henkilölle hänen omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan. Itsearvion tuloksen pystyy varmistamaan pyytämällä muita tekemään henkilöstä itsestään ryhmäarvion. Samalla se antaa tietoa henkilön kyvystä ja roolista organisaation uudistamisessa.
Kehittäjä-ulottuvuuksista voidaan rakentaa seuraavat roolit:
Ryhmäanalyysi itsensä kehittämisen tukena
Ryhmäanalyysi kertoo tarkemmin millainen kehittäjäpersoona henkilö on. Tästä on henkilölle hyötyä itsensä ja osaamisensa kehittämisessä. Ryhmäanalyysi ja itsearvio -vertailusta voidaan eritellä kolme tapausta:
1. Itsearvion ja ryhmäarvion tulokset vastaavat melko tai erittäin tarkasti toisiaan:
Henkilö osaa arvioida omaa toimintaansa erittäin hyvin. Hänen valitsemansa henkilöt ovat tästä asiasta samaa mieltä. Mikäli jokin ulottuvuus on selvästi heikompi kuin muut, henkilön kehityskohteet löytyvät tästä ulottuvuudesta.
2. Itsearvion tulos on parempi kuin ryhmäarvion: Kyseessä on todennäköisesti itsensä liian kyvykkäänä näkevä henkilö. Ryhmäanalyysin perusteella muut eivät koe henkilön olevan niin kyvykäs kuin hän itse itsensä näkee. On myös mahdollista, että henkilö ei esimerkiksi ole onnistunut viestimään omista kyvyistään tarpeeksi hyvin ryhmäanalyysiin valitsemilleen henkilöille. Tulosten pohjalta löytyy yleensä se ulottuvuus, jossa henkilöllä on itsetutkiskelun paikka.
3. Oma-arvion tulos on huonompi kuin ryhmäarvion: Kyseessä on henkilö, joka ei luota omiin kykyihinsä tai on liian itsekriittinen. Muut näkevät kyseisen henkilön parempana kuin hän itse. Tämä on hyvä tilanne ja luo vahvan pohjan itsensä kehittämiselle.
Niissä ulottuvuuksissa, joissa henkilö on vahva, kannattaa henkilön miettiä miksi hän on niissä vahva ja miksi muut näkevät hänet kyvykkäänä juuri näissä ulottuvuuksissa.