Miksi tiedolla johtamiseen pääseminen on organisaatioissa niin vaikeaa?
Tiedolla johtaminen ei ole uusi teema – asiasta on puhuttu jo aikakin pari vuosikymmentä. Tiedolla johtamisen pitäisi olla joka suhteessa ”no-brainer” – onhan ilmeistä, että on parempi johtaa ja tehdä päätöksiä faktoihin ja evidenssiin pohjautuen kuin tunteella, vaistolla tai onnella.
Miksi sitten käytännössä aitoa, kestävällä pohjalla olevaa tiedolla johtamisen kyvykkyyttä näkee yrityksissä ja organisaatioissa edelleen niin harvoin? Mikä tekee korkean kypsyystason tiedolla johtamiseen pääsemisestä niin vaikeaa?
Yksi keskeinen syy on liiketoimintaympäristön yleisessä kellotaajuuden kasvussa. Kuluneen kahden vuosikymmenen aikana elämäämme yrityksissä on enenevästi tahdittanut kasvava määrä teknisiä informaatiokanavia – perinteelliset tekstiviestit ja sähköposti ovat saaneet rinnalleen joukon uusia viestinnän ja sosiaalisen median kanavia, jotka pahimmillaan eivät anna rauhaa käyttäjilleen edes öisin. Tämä yhdessä liiketoimintaympäristön hektisyyden kasvamisen kanssa on luonut monessa liiketoiminnassa ja yrityksessä epäsuorasti tilanteen, jossa johdon kannalta tuntuu – vähintään implisiittisesti ellei jopa eksplisiittisesti – järkevimmältä ajaa liiketoimintaa käsiohjauksella päivä kerrallaan eikä edes yrittää oikeasti mitään pitkäjänteisempää.
Toinen tärkeä syy kytkeytyy tiiviisti edelliseen: tiedolla johtamisen kehittäminen vaatii merkittävän mittakaavan panostamista – usein ei niinkään rahallisesti vaan johdon kaistanleveyden hallinnan kannalta. Pitää kyetä rauhoittumaan ja varaamaan aikaan kunnon ajattelulle ja keskusteluille avainhenkilöiden kesken. Täytyy pystyä raivaamaan kalenteria ja varaamaan aikaa konkreettisten suunnitelmien laadinnalle. On myös maltettava seurata ja ohjata toimeenpanoa kunnolla. Ja – ei vähiten tärkeimpänä asiana – on osattava mitata ja arvioida kehittämisen tulosten vaikuttavuutta. Ja juuri kaikki tämä on hankalaa, kun ympäristö vuosi vuodelta hektistyy ja päivittäinen ”oravanpyörä” pyörii koko ajan vinhemmin. Saatetaan ajatella, ettei edellä kuvattuun pitkäjänteisen johtamisen ”ylellisyyteen” kerta kaikkiaan enää ole aikaa eikä mahdollisuutta.
Kolmas oleellinen syy kumpuaa tiedolla johtamiseen liittyvistä muista väärinkäsityksistä. Tiedolla johtamista saatetaan pitää yhtenä tulevana ja menevänä ”hype-aaltona” monien joukossa. Saatetaan kokea, että tiedolla johtaminen keskittyy liikaa numeroihin ja tilastoihin jättäen kokeneiden avainhenkilöiden näkemyksen katveeseen. Saatetaan – oikeutetusti – ajatella myös niin, että tiedolla johtamisen pitää perustua numeroihin ja faktoihin, mutta jos niiden laatu on puutteellinen tai niitä ei ole käytettävissä, tiedolla johtaminen on mahdotonta: garbage in – garbage out.
Kirjoittaja, Juhani Strömberg on Ratkaisutoimisto Seedin, Seedigital-yksikön johtaja. Juhanilla on yli 40-vuoden työkokemus IT-palvelu- ja logistiikka-aloilta. Hänet on myös toistuvasti, yli 10-vuoden ajan valittu Tietoviikko-lehden “100 suomalaista IT-vaikuttajaa”-listalle.