Yksi digitalisaatio, kiitos!

Erilaisia digikokeiluita on nykyään helppo toteuttaa, kevyitä prototyyppejä on nopeaa ja edullista rakentaa ja testaaminen on melko suoraviivaista. Miksi silti löytyy vielä yrityksiä, joissa huoltotoimenpiteet kirjataan tupakka-askin kylkeen? Haaste digitaalisten ratkaisujen jalkauttamisessa ei useimmiten ole tekniikkaan vaan ennemminkin organisaation muutoskykyyn liittyvä (muutoskyvystä lisää Tommin kirjoituksessa). Digitalisaatio ei nimittäin ole erillinen asia, joka voidaan liimata nykytekemisen päälle, vaan koko organisaation tulee sitoutua siihen. Usein tämä tarkoittaa organisaatiosiilojen purkamista, nykyisten työtehtävien muuttumista ja uusien toimintamallien omaksumista. Digitalisaatio onkin vähemmän tekninen asia kuin nimi antaa ymmärtää.

Organisaation sitoutumisessa auttaa hyvin kuvattu digistrategia, johon on sisällytetty asiakkaat, työntekijät sekä data. Digitekemisen täytyy näkyä asiakkaan suuntaan parempana asiakaskokemuksena esimerkiksi uusien paremmin tarpeisiin vastaavien palveluiden muodossa. Digistrategia helpottaa uusien ideoiden ja kehityskohteiden arvioimista, kun niitä voidaan peilata siihen ja varmistaa, että ne tuovat kehitystä jollain valituista alueista.

Digitaalisten ratkaisuiden avulla voidaan automatisoida työntekijöiden mielestä vähemmän kiinnostavia rutiinitehtäviä ja siirtää työpanosta enemmän arvoa tuottaviin ja samalla mukavampiin tehtäviin. Oletko laskenut, mihin oma työaikasi kuluu? Voit käyttää tämän kirjoituksen alla olevaa taulukkoa työtehtävien hahmottamiseen hyödyllistä ja mukavaa -ulottuvuuksissa. Simppeliä, mutta yllättävän havainnollista.

Myöskin tiedon määrä, data, puhuttaa paljon. Sanotaan, että data on uusi kulta ja sen avulla tullaan jatkossa tekemään yhä enemmän uusia paremmin asiakasarvoa tuottavia palveluita (jotka taas ovat oleellisia datan omistajuuden perustelemiseksi). Yleensä yritykset kertovat, että heillä on paljon dataa. Paljonko on sitten paljon? Toisille 1000 rivinen Excel-taulukko on paljon, kun taas toisaalla käsitellään tähtitieteellisiä määriä dataa.

Datan määrä itsessään ei kerro mitään sen hyödyntämisestä – tehokkaasti hyödynnetty pienempi määrä tuottaa enemmän arvoa kuin datan kerryttäminen määränsä vuoksi. Usein ei kannata lähteä heti rakentamaan isoa koneoppimistekoälyprojektia, vaan ensin määritellä tarkasti se mitä halutaan saavuttaa. Monesti ensimmäisten kokeiluiden aikana keksitään myös uusia mahdollisuuksia, joita ei aluksi osattu edes ajatella.

Meillä Seedissä on hyväksi testatut metodit yhdessä kehittämiseen ja projektin aikana syntyneiden toimintamallien juurruttamiseen osaksi organisaation arkea. Paras aika kehittämisprojektin aloittamiselle on tänään – siten huomenna ollaan jo edempänä. Jos aihe on ajankohtainen, niin soita tai laita viestiä ja jutellaan tarkemmin!

.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Blogin on kirjoittanut projektipäällikkö ja asiantuntija Ville Grönlund, 0505062110, ville@seedi.fi.