Unohda kiky-sopimukset – kilpailukyvyn kehittäminen käy helpomminkin! 

 Me täällä Seedissä olemme runsaasti tekemisissä yritysten kilpailukyvyn ja kehittämisen kanssa. Ja kun puhun kilpailukyvystä, en tarkoita työajan pidentämistä kolmella minuutilla tai töiden tekemisestä helatorstaisin. Kyllä, Suomen kilpailukyky suuressa mittakaavassa on tärkeää, mutta nyt pureudun asiaan yksittäisten yritysten ja Seedin tutkimusten ja kokemusten pohjalta.

Yritysten kilpailukykyä mittaamme Ravistajat-analyysin avulla. Tämän ainutlaatuisen analyysin kehitimme aikoinaan yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa.

Sen avulla saadaan selville yrityksen kilpailukyvyn kannalta olennaisimmat tekijät: suhteellinen kilpailuetu ja muutoskyky. Näiden lisäksi yrityksen kilpailuetuun vaikuttavat kustannukset, tarkemmin sanoen yrityksen tuotannon yksikkökustannukset (kts. Etlan tutkimus).

Kilpailukyky syntyy kilpailuedun ja muutoskyvyn kehittämisellä ja kustannusten minimoinnilla.

Kun kilpailuedun ja muutoskyvyn soppaan heitetään mukaan asiakastyytyväisyys, nähdään mielenkiintoisia yhteyksiä näiden lukujen välillä. Mittaamissamme yrityksissä näiden kohdalla on havaittavissa selkeä trendi.

Yritysten asiakastyytyväisyys (NPS) ja työntekijöiden tyytyväisyys (WPS) ovat keskimäärin hyvällä tasolla, tai ainakin plussalla. Mutta yritysten kilpailuetu suhteessa kilpailijoihin on heikolla tasolla. Mitä tämä sitten voisi tarkoittaa?

Asiakkaat ovat usein tyytyväisiä saamaansa palveluun/yrityksen tuotteisiin, mutta heille ei ole mitään väliä, keneltä nämä palvelut/tuotteet ostetaan. Eli yrityksellä täytyy olla jokin kilpailuetu, mikä saa asiakkaat pysymään heillä.

Kilpailuedun puutetta vakavampi ongelma löytyy kuitenkin yritysten muutoskyvystä – eli kyvystä reagoida markkinoiden muutokseen ja asiakkaiden toiveisiin. Mittaamissamme yrityksissä muutoskyky on ollut nollissa tai reippaasti negatiivisen puolella.

Kun organisaation muutoskyky on alhainen, se ei pysty kehittymään markkinaa nopeammin saati edes säilyttämään olemassa olevaa kilpailuetuaan tai markkina-asemaansa.

Esimerkki yrityksen muutoskyvyn, kilpailuedun ja suosittelun suhteesta.

 

Mistä sitten lähteä liikkeelle?

Mittaamalla näitä kolmea asiaa, muutoskykyä, kilpailuetua ja suosittelua, saadaan tarvittava tieto, jonka pohjalta yritystä voi lähteä systemaattisesti kehittämään.

Suurimpana prioriteettina pitäisin yrityksen muutoskykyä, jonka pitää olla kunnossa. Tämä voi koskea yrityksen sisäistä kommunikaation muutosta, toimintatapojen muokkaamista tai nopeamman kehittämistehokkuuden istuttamista organisaatioon.

Kilpailuedun osalta törmäämme usein viestinnällisiin ongelmiin: asiakkaat mieltävät yrityksen kilpailueduiksi tai kilpailijoiksi aivan eri asiat, mitä henkilöstö itse. Tai ainakin asioista puhutaan eri nimillä. Tällöin muutos voi yksinkertaisimmillaan olla vain viestin muokkaamista.

Usein kilpailuetua seuraa asiakkaiden suosittelu (NPS). Kun kilpailuetu on kunnossa, asiakkaat kokevat saavansa lisäarvoa ja ovat myös valmiita suosittelemaan yritystä.

Muutoskykyä seuraa taas henkilökunnan suosittelu (WPS): jos organisaatio toimii jähmeästi tai muutoskyvyn eri osa-alueilla on ongelmia, ei henkilöstökään ole tyytyväinen.

 

Miten pääsen HETI liikkeelle?

Soittamalla numerooni 050-535 1911. Voit laittaa myös viestiä osoitteseeni . Sitä ennen käy testaamassa, millainen yrityksesi muutoskyky on! Pääset testiin tästä >> 

Jaa mielipiteesi