Janne Juntunen Ratkaisutoimisto Seedi

Usein Seedillä törmäämme projekteissamme samaan ongelmaan. Asiakkaidemme organisaatioissa kaikilla tuntuu olevan kiire, ja se alkaa näkyä naamasta, mutta samaan aikaan työskentelyä tulisi jatkuvasti tehostaa.

Näitä tapauksia nähtyämme ja kuultuamme, aloimme pohtia: voisiko työskentelyä ja toimintatapoja kehittää systemaattisesti siten, että lisäisimme samalla kertaa sekä työn iloa että työn tehokkuutta.

Miten tätä voi mitata?

Lähdimme liikkeelle jaottelemalla työtehtävät niiden hyödyllisyyden ja mielekkyyden mukaan. Tulokset ovat mielenkiintoisia.

Hyödyllistä ja mukavaa työtä on keskimäärin jopa 60% työajasta, kun taas hyödyllisen, mutta vähemmän mukavan työn osuus jäi 20 prosenttiyksikköön.

Mutta entä sitten vähemmän hyödyllinen työ? Tämä on usein yrityksissä jakautunut tasan, eli 10% työajasta on mukavaa mutta hyödytöntä (kuten rupattelu vapaa-ajan asioista kahviautomaatilla kollegan kanssa) ja 10% on sekä hyödytöntä että epämukavaa.


Siispä keskimäärin 40% työajasta ei ole työntekijälle joko mukavaa tai työ ei ole hyödyllistä! 40 tunnin työviikkoa tekevälle tämä tarkoittaisi 16h viikottaisesta työajasta, eli kahta työpäivää. Kuulostaako paljolta?

Millä tätä voi parantaa?

Kaikki työskentely ei varmastikaan voi olla mukavaa, eikä ihan kaiken tarvitse olla hyödyllistäkään. Epämukavien töiden tuoma kontrasti saa mukavat työt tuntumaan entistäkin mukavammilta. Lisäksi mielenterveydelle on hyväksi, että työpäivistä löytyy myös lyhyitä pätkiä, jotka tuntuvat mukavilta, mutta eivät välttämättä ole kovin hyödyllisiä.

Kiinnittämällä näihin asioihin huomiota ja tiedostamalla tämän, voi työn tehokkuutta ja mukavuutta kuitenkin optimoida ja suunnata yhä enemmän hyödyllisen ja mukavan työn suuntaan.

Toistuvia, suorittavia ja ikäviä työtehtäviä voi hyvin automatisoida tai ulkoistaa, jolloin omaa työpanosta voi suunnata muualle. Työtehtävistä voidaan tehdä joskus hyvinkin pienillä muutoksilla mielekkäitä, tai niitä voidaan organisoida uudestaan (toiselle ikävät tehtävät voivat tuntua toisesta mielekkäiltä). Kaikkien kannalta epämukavat ja hyödyttömät työtehtävät joutavat romukoppaan. Niitäkin löytyy, usko pois.

Väitän, että kiinnittämällä huomiota näihin kahteen asiaan, saadaan monissa organisaatioissa suuria muutoksia aikaan. Tyytyväinen työntekijä on myös tehokas työntekijä. Usein jo pelkkä asioiden mittaaminen ja tiedostaminen saa muutoksia fiksuissa ihmisissä aikaan. Fiksuista ihmisistä puheen olleen, työn ilo ja tehokkuus oli yhtenä teemana kehittäessämme Etevan palvelupäälliköiden työtä tänä vuonna. Lisää projektista täältä >>

Kysy lisää työn tehostamisesta Janne Juntuselta ja Johanna Parkkiselta!