Tutkimme suomalaisten yritysten ja yhteiskunnan muutoskykyä

Yrityksen ja yhteiskunnan kyky muuttua ja tarttua tulevaisuuden mahdollisuuksiin on tärkeä osatekijä niiden kilpailukyvyn parantamisessa. Muutoskyvyn kehittäminen vaikuttaa osaltaan siihen, miten yritys tai yhteiskunta selviytyy kilpailutilanteessa. Suomalaisten usko oman maan muutoskykyyn oli Euroopan maista heikoin yritysten ja yhteiskuntien suhteellista kilpailu- ja muutoskykyä mittaavassa tutkimuksessa, joka toteutettiin viidessä Euroopan maassa eli Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Espanjassa ja Venäjällä. Vain yksi prosentti suomalaisista vastaajista uskoi maan muutos- ja kilpailukykyyn. Suurimmiksi ongelmiksi Suomessa arvioitiin yhteistyön puute ongelmien ratkaisemiseksi ja päätöksenteon hitaus.

Kiina arvioitiin ylivoimaisesti muutoskykyisimmäksi maaksi 23 eri maan joukosta, ja seuraavaksi nopeimmiksi muutos- ja kilpailukyvyn kasvattajiksi arvioitiin Saksa, USA ja Japani. Suomi sijoittui tutkimuksessa 14. sijalle päästäen edelleen muun muassa muut Pohjoismaat, Viron, Sveitsin ja Singaporen.

Yhteiskuntien ja yritysten muutos- ja kilpailukykyä mittaavaan tutkimukseen* osallistui kaikkiaan 2622 vastaajaa Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Espanjassa ja Venäjällä. Tutkimukseen osallistuvat arvioivat oman maansa muutos- ja kilpailukykyä viiden osa-alueen sekä 12 eri tekijän osalta. Niinikään tutkittiin, missä maassa muutos- ja kilpailukyky kasvaa nopeimmin. Tutkimus pohjautuu Suomen Yrittäjien ja Ratkaisutoimisto Seedin yhteistyössä tekemään (Ravistajat)-perustutkimukseen, jolla selvitetään eri yritysten muutoskykyä ja kilpailuetua sekä niistä johdettuna kilpailukykyä. 

Suomen heikkoutena yhteistyön puute ja päätöksenteon hitaus

Tutkimus paljasti, että suomalaiset uskoivat vähiten Euroopassa oman maansa muutos- ja kilpailukykyyn. Suomalaisten yritysten ja yhteiskunnan kykyyn muuttua ja kasvattaa kilpailukykyään luotti vain 1 % vastaajista.

Suomen suurimmiksi heikkouksiksi neljään tutkimuksen osallistujamaahan verrattuna nousivat yhteistyön puute ongelmien ratkaisemisessa sekä päätöksenteon hitaus. Myös myynnin ja markkinoinnin aktiivisuudessa suomalaiset arvioitiin muita tutkimusmaita heikoimmaksi. Luottamus eli sovituista asioista kiinni pitäminen sen sijaan nousi selkeäksi vahvuudeksi. Sovituista asioista kiinnipitäminen nousi vahvuudeksi myös Ruotsissa ja Saksassa.

Saksa ylivoimainen innovatiivisuudessa, myyntiaktiivisuudessa ja ongelmien ratkaisussa

Saksa nousi tutkimuksessa ylivoimaisesti innovatiivisuuteen panostavimmaksi maaksi sekä aktiiviseksi myyjäksi ja markkinoijaksi. Myös ongelmiin suhtautuminen ja niiden ratkaisu nähtiin tutkimusmaista parhaimpana. Ruotsi sijoittui Saksan vanaveteen näissä tutkimusalueissa, mutta oli päätöksenteossa ja reagoinnissa tutkimusmaista hitain. Ruotsia pidettiin tiedonkulun avoimuudessa parhaana maana.

Espanjan vahvuuksia olivat innovatiivisuus ja tiedonkulun avoimuus ja nopeus, mutta maa jäi selvästi jälkeen näiden osa-alueiden kärkimaista Saksasta ja Ruotsista.

Venäjä kuului kärkimaiden joukkoon myynnin ja markkinoinnin aktiivisuudessa ja yhteistyössä ongelmien ratkaisemiseksi. Tutkimuksen mukaan Venäjän suurimpia heikkouksia olivat päätösten ja toiminnan sekä viesteihin reagoinnin nopeus.

Kiina kehittyy nopeimmin

Yhteiskuntien ja yritysten muutos- ja kilpailukykyä tutkittaessa 23 ehdokasmaan joukosta muutoskykyisimmäksi maaksi nostettiin ylivoimaisesti Kiina. Se arvioitiin muutoskykyisimmäksi maaksi kaikissa muissa tutkimusmaissa paitsi Espanjassa, ja sai ääniä yli puolet enemmän kuin toiseksi yltänyt Saksa. Kiinan muutos- ja kilpailukyvyn kasvuun uskoi viiden tutkimusmaan kansalaisista yhteensä 26 %, Saksan 10 % ja USA:n 10 %. Suomi sijoittui 14:ksi.*

Suomalaiset nostivat Viron ainoana maana kolmanneksi, espanjalaisten mielestä Saksa muutoskykyisin

Maakohtaisesti suomalaiset arvioivat Kiinan, Saksan ja Viron muita muutoskykyisimmiksi maiksi, ruotsalaiset nostivat Intian toiselle sijalle heti Kiinan jälkeen, saksalaiset pitivät Kiinan jälkeen omaa maataan toiseksi nopeimpana muuttujana, kun taas espanjalaiset arvioivat nopeimman muutoskyvyn omaavaksi maaksi Saksan. Venäläiset arvioivat Kiinan ylivoimaisesti useimmin muita maita muutoskykyisemmäksi.

”Hyvistä talousuutisista huolimatta Suomi on huolestuttavassa tilanteessa. Heikko muutoskyky estää kilpailukyvyn jatkuvan kehittymisen, jolloin ainoaksi vaihtoehdoksi jää palkkojen ja muiden kulujen leikkaukset”, Seedin toimitusjohtaja Marko Parkkinen arvioi tutkimustuloksesta vedettäviä johtopäätöksiä. ”Ongelmien tunnistaminen ja nopea toimeen tarttuminen ovat muutoskyvyn keskeiset muuttujat. Valitettavasti juuri nämä ulottuvuudet ovat Suomessa huonolla tolalla”.

Lue tutkimuksen tuloksista myös muista medioista:

Aamulehti

Kauppalehti

Talouselämä

Muutos- ja kilpailukykyisimmät maat:

  1. Kiina
  2. Saksa
  3. USA
  4. Japani
  5. Ruotsi
  6. Intia
  7. Espanja
  8. Singapore
  9. Sveitsi
  10. Viro
  11. Norja
  12. Tanska
  13. Islanti
  14. Suomi
  15. Venäjä
  16. Alankomaat
  17. Iso-Britannia
  18. Kanada
  19. Ranska
  20. Italia
  21. Israel
  22. Kreikka
  23. Portugali

*Tutkimuksen kohdemaat valittiin siten, että vertailukohteiksi saatiin kattavasti kilpailukyvyltään ja kulttuuriltaan merkittäviä maita. Näiden viiden eurooppalaisen maan (Suomi, Ruotsi, Saksa, Espanja, Venäjä) yhteiskunnan- ja yritysten muutoskykyä selvittävässä tutkimuksessa kartoitettiin tutkimusmaiden muutoskyvyn mahdollisia ongelmia kaikkiaan viiden eri osa-alueen ja yhteensä 12 eri tekijän osalta. Näitä osa-alueita olivat luottamus (sovituissa asioissa pitäytyminen, avoimuus epäonnistuttaessa), innovatiivinen tuote- ja palvelukehitys (panostukset innovointiin, tuotteiden ja palveluiden kehittäminen, tuotteiden ja palveluiden erottuminen) nopeus (päätösten ja toiminnan nopeus ja nopeus viesteihin reagoinnissa), kommunikaatio (myynnin ja markkinoinnin aktiivisuus ja tiedonkulun avoimuus ja tehokkuus) ja ongelmiin suhtautuminen (aktiivisuus parantaa toimintaa, ongelmien tiedostaminen ja yhteistyö ongelmien ratkaisemiseksi). Tutkimuksen toteutti Viewpoint Finland Oy.

Jaa mielipiteesi