Tiedolla johtamisen tarvehierarkiatasot – Miten tuottaa kilpailukykyä

Juhani Strömberg Ratkaisutoimisto Seedi

Tiedolla johtaminen on viime vuosina paljon esillä ollut ”business jargon”-käsite. Kuten tällaiset käsitteet yleensä, tiedolla johtaminenkin on moniselitteinen, tulkinnanvarainen ja vaatii jäsentämistä. Yksi jäsentämistapa on lähestyä tiedolla johtamista – maslowilaisittan – sen edellytysten tarvehierarkialla, josta tässä kolmitasoinen helikopterianalyysi.

Alimmalla tarvehierarkiatasolla voi nähdä yrityksen laskenta- ja raportointijärjestelmät: niiden pitää olla kunnossa siten, että kyetään seuraamaan liiketoiminnan 1) relevantteja ja 2) oikein laskettuja tunnuslukuja – johtamisen perustietoja. Voisi kuvitella, että modernin 2020-luvun alkaessa tämä tietopohja olisi yrityksissä trivialiteetti ja kunnossa, mutta monesti näin ei valitettavasti kuitenkaan ole. Nopeasti kehittyvässä liiketoimintaympäristössä raportoitavat tunnusluvut tuppaavat yllättävän usein periytymään enemmän eilisestä kuin viitoittamaan tulevaisuutta ja yllättävän usein tunnuslukujen oikeellisuuteenkin liittyy esim. toimintolaskennallisia haasteita. Eli työmaata riittää.

Tarvehierarkian keskitasolla voi nähdä yrityksen ennustejärjestelmän – ja erityisesti myyntiennustejärjestelmän – osumatarkkuuden. Yritykset eivät voi menestyä ainoastaan reagoiden, vaan täytyy kyetä myös ennakoimaan ja varautumaan: ja ennusteet ovat raaka-ainetietoa ennakointiin ja varautumiseen. Vähän mutkia oikoen voisi väittää, että yrityksen tiedolla johtamisen kyvykkyyden ja kypsyyden yksi parhaimpia ”proxy indicator”-mittareita (eli sellaisia yksinkertaisia mittareita, joilla vahvojen korrelaatioiden ansiosta kyetään mittaamaan monimutkaisia, abstrakteja ominaisuuksia) on juuri tuo myyntiennusteiden osumatarkkuus. Yllättävän monella suuremmallakin yrityksellä on tänään erittäin vaativa työmaa saada ko. osumatarkkuus riittävälle ja trendinomaisesti paranevalle tasolle.

Tiedolla johtamisen tarvehierarkian ylin taso

Tiedolla johtamisen ehkä kaikkein mielenkiintoisin tarvehierarkiataso löytyy ylimpänä – miten johtaa kokonaisuutena yrityksen liiketoimintaa tiedolla, kiteytyen seuraavan kaltaisiin kysymyksiin:

  • mikä on yrityksen markkinapotentiaali (kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti)?
  • millainen kilpailuasetelma vallitsee markkinoilla?
  • mikä on yrityksen kilpailukyky (suhteessa asiakkaan tarpeisiin ja suhteessa kilpailijoihin)?
  • millaisia ”vaikuttavuusvasteita” yritys voi synnyttää omilla liiketoiminnan kehitystoimenpiteillään
  • kyetäänkö vaikuttamaan markkinapotentiaalin suuruuteen ja miten?
  • kyetäänkö parantamaan yrityksen kilpailukykyä?
  • kyetäänkö vaikuttamaan markkinoiden kilpailuasetelmaan kokonaisuutena?

Tällä tarvehierarkian tasolla keskeistä on (erityisesti kvantitatiivinen) mittaaminen ja mittaussystematiikka – vanha totuushan on, että jos ei kyetä mittaamaan, ei kyetä johtamaan.

Toinen keskeinen näkökulma on pitkäjänteisyys: tämän tason asioiden todelliset ja kestävät syvävaikutukset näkyvät helposti vasta 2 – 3 vuoden aikajänteellä. Mittaussystematiikan täytyy mahdollistaa vertailukelpoinen tieto vuosien sykleille.

Kolmanneksi, oleellista on, että tällä tasolla tiedolla johtaminen on mitä suurimmassa määrin yrityksen omistajien, hallituksen ja johdon välinen vuorovaikutusprosessi – mittaussystematiikan tulee olla kestävä, yhteinen ja läpinäkyvä. Yllättävän usein yrityksiltä puuttuu tämän tason systematiikka lähes kokonaan – toimitaan käytännössä intuitiolla ja improvisoidaan.

Tekoäly ja koneoppiminen (AI) ovat mahdollistajia, joita viime aikoina on paljon yhdistetty tiedolla johtamiseen. Realiteetti on, että vielä tänään ja vielä kauaksi tulevaisuuteen AI soveltuu tarkasti rajattuihin ja hyvin määriteltyihin tarveympäristöihin, joissa on hyvälaatuista dataa jo olemassa tai helposti saatavissa. Siten tiedolla johtamisen tarvehierarkian näkökulmasta AI kulkee läpi kaikkien hierarkiatasojen ollen mahdollistaja sopivissa erityistapauksissa – mutta ei ihmelääke ratkaisemassa johtamisen perushaasteita.

Ratkaisutoimisto Seedin intohimona on yrityksen kilpailukyvyn parantaminen tiedolla johtaen – todellisin, mitattavin tuloksin. Yksi konkreettinen työkalu kilpailukyvyn parantamiseen on Ratkaisutoimisto Seedin kilpailukykyanalyysi. Siinä selvitetään yrityksen muutoskyvykkyys, kilpailuedut sekä kuinka herkästi yrityksen oma henkilöstö ja asiakkaat ovat valmiita suosittelemaan yritystä. Näiden tekijöiden perusteella luodaan kokonaiskuva tämän hetkisestä tilanteesta ja siitä mihin suuntaan yritys on tällä hetkellä menossa, listataan johdolle tärkeimmät kehityskohteet muutoksen johtamisen tueksi.

Lue lisää kilpailukykyanalyysistä sivuiltamme sekä blogistamme.

Kirjoittaja, Juhani Strömberg on Ratkaisutoimisto Seedin, Seedigital-yksikön johtaja. Juhanilla on yli 40-vuoden työkokemus IT-palvelu- ja logistiikka-aloilta. Hänet on myös toistuvasti, yli 10-vuoden ajan valittu Tietoviikko-lehden “100 suomalaista IT-vaikuttajaa”-listalle.