Mistä rahaa kasvuyritykselle?

Yleinen keskustelunaihe startup- ja kasvuyrityspiireissä on se, ettei Suomessa ole riittävästi rahoitusta tarjolla aloittaville ja kasvaville yrityksille. Toisaalta sijoittajat ovat usein sitä mieltä, ettei rahoitus oikeasti ole niukka hyödyke, vaan laadukkaat yritykset, joilla pitää olla kirkas liikeidea ja uskottava tiimi.

Kun alkava yritys tai kasvuyritys tarvitsee rahoitusta, ensimmäinen luonteva rahoituslähde on tehdä ns. FFF-kierros. Lyhenne tulee siitä, että itse panostetun rahan lisäksi rahoitusta haetaan ystäviltä, perheeltä ja hölmöiltä (Friends, Family & Fools). Tämä rahoitusmuoto on etenkin USA:ssa alkavien yritysten paljon käyttämä, mutta Suomessa tällainen FFF-kulttuuri on vielä melko nuorta.

Suomessa rahoitusta tarvitsevan yrityksen (ja muidenkin yritysten) on myös tärkeää selvittää mahdollisuudet julkiseen rahoitukseen. Mm. ELY-keskuksetja Tekesmyöntävät yrityksille tukia ja lainoja kehityshankkeisiin, minkä lisäksi myös Finnvera myöntää lainoja ja takauksia. Yrityksen tulisi kuitenkin muistaa pitää katse pallossa hakiessaan julkisia tukia. Tukien hakeminen ei saa muodostua yrityksen päätoiminnaksi, vaan niiden tarkoitus on sananmukaisesti vain tukea liiketoiminnan rakentamista. Fiksu yritys tavoittelee aina täysillä myyntiä ja liikevaihtoa.

Rahoitusta tarvitsevien lupaavien kasvuyritysten kannattaa selvittää myös mahdollisuudet bisnesenkelirahoitukseen. Parhaimmillaan bisnesenkeli tuo kasvuyritykseen rahoituksen lisäksi myös arvokasta osaamista ja kontakteja. Pahimmillaan puolestaan yrittäjä vain menettää kontrollin yritykseensä sijoituksen yhteydessä ja saa passiivisen osakkeenomistajan. Tämän vuoksi osakassopimuksessa kannattaa olla tarkkana. Bisnesenkeleitä löytyy hyvin mm. FIBANista, joka on nopeassa tahdissa koonnut paljon enkelisijoittamisesta kiinnostuneita suomalaisia yhteen.

Yksi viime aikoina Suomessa ja maailmalla mielenkiintoisesti kehittyneistä rahoitusmuodoista on myös joukkorahoitus (crowdfunding). Siinä rahoitus kerätään järjestämällä osakeanti laajalle joukolle ihmisiä, jotka kukin tekevät pienen sijoituksen yhtiöön. Joukkorahoitusta voi Suomessa kerätä ja tarjota mm. Invesdorin verkkopalvelussa, joka mahdollistaa alkaen 20 euron suuruiset sijoitukset ilman osakassopimuksia. Lisäksi Venture Bonsain verkkopalvelussa voi tehdä vähintään 1.000 euron suuruisia sijoituksia kasvuyrityksiin. Parhaimmillaan joukkorahoituksessa yritys voi saada suuren joukon osakkeenomistajia, jotka myös aktiivisesti käyttävät yhtiön palveluita ja toimivat yhtiön sanansaattajina.

Yksi Suomessa välillä melkein unohdettu rahoitusmuoto on pörssi. First North–listalle listautuminen on paljon helpompaa ja edullisempaa kuin yleisesti luullaan. Viime aikoina on ollut ilo huomata, että First North –lista on alkanut houkutella yhä taajempaan uusia yrityksiä.

Toivottavasti tulemme jatkossa näkemään Suomessa yhä enemmän kasvuyrityksiä, jotka aloittavat toimintansa omistajien ja lähipiirien omilla sijoituksilla, täydentävät tämän jälkeen osakaspohjaansa bisnesenkeleillä ja joukkorahoituksella ja päätyvät lopulta First North –listan kautta pörssin päälistalle.

 

Kirjoittaja, Timo Lappi on lakimies ja kasvuyrittäjä, joka ravistelee lakipalvelualaa Fondia Oy:ssä ja terveyspalveluita Heltti Oy:ssä. Töissä Timo kasvattaa yrityksiä ja vapaalla kuntoa juosten, maantiepyörän päällä ja suksilla. Seuraa Timoa Twitterissä: @tilapit

Jaa mielipiteesi