Katsomohallitusten maa

  10.03.2016, 11:42 Arto Jurttila

Arto_J_blogikuva1
Uusi toimitusjohtaja vaihtaa keskeisiltä osin yrityksen tai organisaation johtoryhmän ja tuo mukanaan entiset työkaverinsa muista yhteyksistä, minkä seurauksena yhtiön johtaminen menee sekaisin. Toimiva johto liikkuu häveliäisyyden äärirajoilla tai rajojen ulkopuolella pyrkiessään edistämään yrityksen tuotteiden brändimielikuvaa. Pitäisikö hallituksen tietää tällaisesta? Vai peräti puuttua asioiden kulkuun? Piiloutuuko liian moni hallitus osakeyhtiölain pykälien ja muun lainsäädäntötsunamin taakse pelätessään muussa tapauksessa ryhtyvänsä liian operatiiviseksi?

Meillä toimitusjohtajilla on monenlaisia painajaisia. Yksi pahimmista on tilanne, jossa hallitus alkaa tehdä toimitusjohtajan, muun toimivan johdon tai peräti asiantuntijoiden töitä. Klassinen esimerkki on markkinointikampanjan mainosleiskojen tuunaus. Missä menee toimitusjohtajan ja tätä kautta yhtiön onnistumista edistävän puuttumisen tai tiedonhalun ja häiriötä tuottavan operatiivisuuden raja?

On selvää, että edellä mainittu raja on häilyvä. Rajan määrittelyyn vaikuttaa muun muassa yrityksen koko ja omistustausta, yrityksen kulloinenkin tilanne ja hallituksen jäsenten kokemukset. Uskallan väittää, että moni hallitus ei pohdi koko asiaa sen tarkemmin. Raja määrittyy enemmän periaatteiden kuin tarkoituksenmukaisuuden kautta. Hallitukset myös kiinnittävät rajan liian usein yhteen asentoon. Rajan asemoitumisesta ei käydä juurikaan keskustelua.

Monen suomalaisen yrityksen tai organisaation hallitus on ns. katsomohallitus. Sen eteen tuodaan raportteja, jotka lähinnä kertovat tekemisten ja asiantilojen seurauksista menneessä aikamuodossa. Hallitus toteaa tilanteen ja se merkitään pöytäkirjaan tiedoksi. Saman raportointikäytännön uhreja ovat isompien yritysten ja organisaatioiden toimiva johto. Jotta hallituksen ymmärrys yhtiöstä syvenisi, hallituksen pitää vähintään osata esittää miksi-alkuisia kysymyksiä.

Hallituksen orientaatio itse yrityksen toimintaan ja toimintatapoihin, toiminnan tulosten rinnalla tai jopa osin kustannuksella, ei ole toimitusjohtajalta pois. Sen ei myöskään tarvitse eikä pidä olla toimitusjohtajan selän takana peuhaamista. Ymmärrys yrityksen sisäisistä asioista antaa hallituksen jäsenille tukevan pohjan oman osaamisensa jakamiseen toimitusjohtajan menestykseksi. Olettaen että heillä on tarvittavaa osaamista ja olettaen että heillä on hallitustyöskentelyyn aikaa kokousleipien syömistä enemmän. Tämän varmistamisessa puolestaan nimityslautakunnalla ja hallituksen puheenjohtajalla on keskeinen vastuu.

Jos toimitusjohtaja epäonnistuu vältettävissä olevien virheiden takia, hallituksen pitää katsoa peiliin. Toimitusjohtaja kantaa kyllä henkilökohtaisen vastuun ja hänet voi aina vaihtaa. Toimitusjohtajaa vaihtamalla puutteellinen hallitustyöskentely ei kuitenkaan muutu eivätkä epätyydyttävät tulokset automaattisesti parane. Hallitus vain jatkaa katsomossa istumistaan.

Arto Jurttila
toimitusjohtaja
Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö