TOIMITUSJOHTAJAT PÄRJÄÄVÄT RISTIPAINEIDEN KESKELLÄ PÄÄSÄÄNTÖISESTI HYVIN

  25.09.2018, 16:27 Tomi Hussi

Tänä vuonna Future CEO -tutkimuksen kohteena olivat jälleen suurten, yli 100 henkeä työllistävien yritysten toimitusjohtajat. Tämä kolmas tutkimuskierros oli erittäin kiinnostava, sillä nyt pääsimme ensimmäistä kertaa arvioimaan toimitusjohtajuuden muutosta. Pääasiallisesti toimitusjohtajien jaksamisen edellytykset ovat parantuneet kahdessa vuodessa, mutta aineistosta nousee esiin myös huolestuttavia havaintoja.

Viikoittainen työaika lyhentynyt

On kiinnostavaa, että toimitusjohtajien viikoittainen työaika on suurissa yrityksissä lyhentynyt lähes kolme tuntia. Keskimääräinen työaika on hyvinkin tarkkaan 50 tuntia viikossa, kolmannes tekee alle sen ja reilu kolmannes yli.

Vaikka tarkastelu perustuu itse ilmoitettuihin työaikoihin, kysymys on ollut saman muotoinen myös vuonna 2016. Siksi voidaan olettaa, että havainto kertoo jostain merkittävästä muutoksesta – oli se sitten todellista työajan lyhentymistä tai vaikkapa ajatusta siitä, että pitkät työpäivät eivät enää ole entiseen tapaan arvostettava asia toimitusjohtajienkaan keskuudessa.

Eniten aikaa vie henkilöstö

Toimitusjohtajien eniten aikaa vievistä tehtäväkokonaisuuksista selkeästi yleisimmäksi nousee henkilöstö. Tämä herättää väistämättä kysymyksen siitä, ovatko johtamisjärjestelmät yrityksissä ajan tasalla.

Suurissa yrityksissä voisi olettaa, että johtoryhmän jäsenillä olisi selkeät johtamisvastuut omilla alueillaan ja toimitusjohtajalla olisi siten aikaan keskittyä enemmän esim. strategian kehittämiseen, asiakkaisiin ja hallituksen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Johtoryhmä saa kuitenkin henkilöstöön verrattuna selvästi yli puolet vähemmän mainintoja eniten aikaa vievien asioiden listalla – itse asiassa jopa operatiiviset asiat mainitaan yhtä usein kuin johtoryhmä.

Fiilis hyvä, mutta ääripäitä aiempaa enemmän

Toimitusjohtajat tekevät töitä hyvällä fiiliksellä. Sen suhteen on jopa menty pykälän verran parempaan suuntaan. Tyytyväisten osuus on vertailujaksolla kasvanut lähes kolme prosenttiyksikköä – hieno homma!

Huolestuttavaa on kuitenkin se, että tyytyväisten ohella myös työhönsä tyytymättömien toimitusjohtajien osuus on samaan aikaan kasvanut melkein kaksi prosenttiyksikköä.

Toimitusjohtajan fiilis heijastuu yrityksen toimintaan kaikilla tasoilla. Suurilla yrityksillä on merkittävä, suora vaikutus suomalaiseen työelämään, mutta itse asiassa vielä laajempi epäsuora vaikutus esimerkkiroolin kautta. Toimitusjohtajien fiilis onneksi paranee yrityskoon kasvaessa.

Vauhti tuo energiaa, kitka stressaa

Fiilistä ruokkii se, että asiat sujuvat; vauhti tuo energiaa. Toisaalta inspiroivaa on myös kokemus siitä, että saa ihmiset kehittymään ja mukaan tavoittelemaan yhteisiä päämääriä. Hyvä niin, sillä tässähän ollaankin koko lailla toimitusjohtajuuden ytimessä. Stressaavaa puolestaan on ”kitka”, eli epävarmuus asioista, joihin ei itse voi vaikuttaa.

Toisaalta toimitusjohtajien kokemusmaailmaa värittää myös vahva työhön liittyvä etunoja – strateginen suunnittelu voi kohdistaa ajatukset kolmen vuoden päässä olevaan innostavaan tulevaisuudenkuvaan, jolloin koetaan vaikeana keskittyä tässä ja nyt toimivan organisaation johtamiseen. Muutoksen hitaus tuntuukin olevan monelle toimitusjohtajalle merkittävä kuormitustekijä.

Toimitusjohtaja on henkilöstöjohtamisen keulakuva

On ollut hienoa olla jo kolmannen kerran mukana Future CEO -hankkeessa – yhteisellä matkalla oppimassa ymmärtämään suomalaista toimitusjohtajuutta entistä paremmin. Hyvinvoiva toimitusjohtaja kykenee paremmin arvioimaan johtamansa yrityksen suorituskykyä ja siten edistämään sekä henkilöstön hyvinvointia että toiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta.

Seuranta-aineiston näkökulmasta muutokset ovat kuitenkin lopulta aika pieniä. Tämä kertoo siitä, että johtamiskäytäntöihin liittyvät muutokset etenevät hitaasti. Tärkeimmäksi havainnoksi nostan kuitenkin huomion siitä, että toimitusjohtajan fiiliksen näkökulmasta tuntemukset painottuvat ääripäihin. Tyytyväisten toimitusjohtajien osuuden kasvu on toki hyvä asia, mutta tyytymättömien osuuden nousu (etenkin tarkastelun kohteena olevissa suurissa yrityksissä) on huolestuttava trendi, johon meidän tulee puuttua ajoissa.

Toimitusjohtajan energisyyden varmistaminen ja työssä onnistumisen edellytysten tukeminen heijastuvat vahvasti koko organisaation suorituskykyyn. Siksi meidän on sekä hallituksen ja johtoryhmän jäseninä että yksittäisinä työntekijöinä panostettava siihen, että kukoistavat toimitusjohtajat kykenevät johtamaan organisaatioitaan entistä parempaa menestykseen.

Tomi Hussi
tutkimusjohtaja, Ilmarinen
@TomiHussi