Joka neljännellä toimitusjohtajalla on vaikeuksia tasapainoilla työn ja vapaa-ajan välillä

  02.10.2018, 12:25 Hanna Schneider

Kutsuvieraita Future CEO 2018 -tutkimuksen julkistustilaisuudessa. Kuva ei liity tekstiin. Kuva: Heidi Kouvo Photography

Future CEO -johtamisselvityksen mukaan toimitusjohtajilla on kolme eri tapaa selviytyä työn ja vapaa-ajan välisestä paineesta. Toimitusjohtajat Rami Tähtinen, Tom Miller ja Kaisa Ala-Laurila kertovat, miten he tasapainottelevat työn ja vapaa-ajan välillä.

Kun toimitusjohtajia pyydettiin antamaan työn ja vapaa-ajan tasapainolle arvosana 0-10 -väillä, viidesosa toimitusjohtajista arvioi tasapainon erinomaiseksi (arvosana 9-10) ja neljäsosa heikoksi (0-6). Vastausten keskiarvo oli 8,25.

Future CEO -tutkimus selvitti suomalaisten yli 100 henkilöä työllistävien yritysten toimitusjohtajien osaamista, tulevia osaamistarpeita ja työhyvinvointia. Tutkimuksen toteuttivat Ratkaisutoimisto Seedi, Ilmarinen, Aalto CEMS Yliopisto sekä NeonAudit.

”Suomalainen johtajuus on murroksessa ja toimitusjohtaja on tämän murroksen keskiössä. Maamme toimitusjohtajista tiedetään kuitenkin suhteellisen vähän. Future CEO -tutkimus paikkaa tätä aukkoa”, Seedin toimitusjohtaja Marko Parkkinen sanoo.

Tutkimukseen osallistui 134 toimitusjohtajaa, joista 43 omin sanoin kuvaili työn ja vapaa-ajan välistä tasapainoa. Avoimien vastausten perusteella toimitusjohtajilla on kolme tapaa tasapainolle työn ja vapaa-ajan välillä.

Suurin osa vastaajista, noin 40 prosenttia, erottelee työn ja vapaa-ajan määrätietoisesti toisistaan ja noin 37 prosenttia on koko ajan töissä. Vain noin 23 prosenttia vastaajista kuului kolmanteen molempiin suuntiin joustavaan ryhmään.

Ensimmäisellä vastaajaryhmällä työ- ja vapaa-aika sekoittuvat keskenään. Vastaajat ovat koko ajan tavoitettavissa ja tekevät paljon töitä myös toimistoaikojen ulkopuolella. Monia se ei kuitenkaan haittaa, sillä työ on kuin harrastus ja mielenkiinnon kohde.

Toisen ryhmän vastaajat erottelevat työn ja vapaa-ajan määrätietoisesti toisistaan. He tekevät työt pääosin virka-aikoina, ja välttävät töiden tekemistä illalla, viikonloppuisin tai lomilla.

Kolmas vastaajaryhmä ei jousta pelkästään vapaa-ajastaan vaan myös työajasta tarpeen tullen. Töitä tehdään myös iltaisin tai viikonloppuisin, mutta päivällä voi käydä vaikkapa urheilemassa tai lapsen kanssa hammaslääkärissä. Oman kalenterin täyttäminen vahvistaa hallinnan tunnetta.

”Mikään näistä vaihtoehdoista ei ole yksiselitteisesti toista parempi, vaan kunkin toimitusjohtajan kannattaa miettiä omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan parhaiten soveltuvaa mallia”, Ilmarisen tutkimusjohtaja Tomi Hussi sanoo.

”Tulevaisuudessa selkeästi työn ja vapaa-ajan erottelevien ryhmä kasvaa nuorempien toimitusjohtajien vallatessa yritysten johtoa. Kun aikaa on vähemmän, joudutaan priorisoimaan ja tekemään tehokkaasti työtunnit”, tutkija Pirjo Paavolainen arvelee.

Toimitusjohtajatyyppi 1. Rami Tähtinen – Aina tavoitettavissa

”Silloin kun on mielekäs ja mukava työ, niin eihän sitä liian pitkiä lomia malta pitääkään, kun sormet syyhyää päästä takaisin tekemään asioita”, Vakka-Suomen Voiman toimitusjohtaja Rami Tähtinen kertoo.

Jos tekemättömiä töitä on pitkä lista, Tähtinen ei pidä pitkiä yhtäjaksoisia lomia. Kesälomaa hän kuitenkin piti kaksi viikkoa.

Tähtinen ei myöskään sulje puhelinta tai ole lukematta sähköposteja moneen päivään, vaan hän on aina tarvittaessa tavoitettavissa. Se on myös olennainen osa energia-alalla työskentelyä. ”Jos lämmön tai energian jakelussa on häiriöitä, täytyy kaikkien toimitusjohtajaa myöten olla valmiudessa toimimaan.”

Tähtisen perhe asuu Laitilassa, mutta ennen toimitusjohtajan tehtävää energiayhtiössä hän teki kymmenen vuotta viikot töitä Tampereella. Arkipäivät hän asui työasunnossa ja viikonloppuisin hän matkusti takaisin perheensä luokse.

Jotta hän pystyi omistamaan viikonloput perheelle, hän pyrki tekemään mahdollisimman paljon töitä viikon aikana. Viestintäteknologioiden kehittyminen ovat auttaneet tässä. Mobiililaitteiden ja parempien verkkoyhteyksien ansiosta työtä on helppoa tehdä vaikkapa työmatkoilla. Toisaalta uudet teknologiat ovat lisänneet painetta työn ja vapaa-ajan sekoittumiseen.

Tähtinen painottaa työajan tehokasta käyttöä. Hän toivoo, että tapaamisiin varataan mahdollisimman lyhyt aika ja niihin varaudutaan etukäteen. Turhia tai liian pitkiä sähköposteja ei tulisi myöskään lähettää.

Uusi työ kotipaikkakunnalla on helpottanut työn ja vapaa-ajan välillä tasapainottelua. Tähtinen antaa työn ja vapaa-ajan väliselle tasapainolle kiitettävän arvosanan. ”Mutta jos vaimolta kysytään, niin hän voi olla eri mieltä”, hän naurahtaa.

Tähtisen lapset ovat kasvaneet jo nuoriksi aikuisiksi, mikä on vapauttanut aikaa omille harrastuksille ja vaimon kanssa kahdestaan vietettävälle ajalle. Tähtinen rentoutuu metsässä samoilemalla ja urheilua harrastamalla. Hän on pyrkinyt joka vuosi kokeilemaan uutta urheiluharrastusta.

”Tee sellaista työtä, mistä tykkäät ja harrasta sellaisia asioita, joista nautit”, Tähtinen neuvoo, ”Oman itsensä johtaminen, työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen on jokaisen toimitusjohtajan omalla vastuulla.”

Toimitusjohtajatyyppi 2. Tom Miller – Perhe ensin, sitten työt

Nordean Kiinnitysluottopankin toimitusjohtajalla Tom Millerillä lapset ja perhe menevät palkkatyön edelle.

”Olen varmasti parempi ja innovatiivisempi johtaja, jos minulla on perusasiat kunnossa. Ja ne perusasiat ovat koti ja perhe”, Miller toteaa, ”Työpaikat tulee ja menee, mutta perhe säilyy ja pysyy.”

Miller tekee keskimäärin 50 tuntia viikossa töitä kello kahdeksan ja ilta seitsemän välillä. Hän ei mielellään tee töitä virka-aikojen ulkopuolella, mutta toisaalta hän myöntää ajattelevansa työasioita vaikkapa kotipihaa haravoidessa.

Millerillä ja hänen vaimollaan on neljä kouluikäistä lasta ja viides lapsi on tuloillaan. Suurperhe edellyttää Milleriltä kykyä erotella työ- ja vapaa-aika määrätietoisesti toisistaan.

”Meillä on klassinen työnjako, että minä hoidan lapset aamulla kouluun ja tulen vähän myöhemmin kotiin. Vaimo menee aikaisemmin töihin, mutta hänen työssään kynä putoaa jo vähän aikaisemmin”, Miller kertoo.

Työn ja suurperheen ohella Miller varaa riittävästi aikaa myös urheilulle. Hän harrastaa muutaman kerran viikossa karatea. Vaikka Millerin elämässä on monta liikkuvaa osasta, hän kokee työn ja vapaa-ajan välisen tasapainon olevan kiitettävällä tasolla.

Aina näin ei kuitenkaan ole ollut. Nykyinen työ sijoittuu pääasiassa Suomeen, mutta sitä ennen Miller matkusti kaksi tai kolme kertaa ulkomaille. Hän koki rytmin kuluttavaksi, vaikka satunnaiset työmatkat eivät häntä haittaakaan.

”Rytmi vaikutti terveyteeni. En jaksanut pitää kunnostani huolta. Olin ärtynyt ja väsynyt”, Miller sanoo. Läheiset reagoivat hänen uupumukseensa ennen häntä itseään. Miller kertoo, että hänen piti opetella ottamaan palautetta läheisiltä vastaan.

Tämän jälkeen elämän prioriteettijärjestys meni uusiksi ja työpaikkakin vaihtui. ”Tajusin eron isyyteen nähden, kun olin illat kotona ja pystyin osallistumaan lasten aamutoimiin. Henkinen tasapainoni oli huomattavasti parempi. Se oli tärkeä oivallus minulle”, Miller kuvailee. Hän on kokenut perheen ja vapaa-ajan tukevan työssä jaksamista, ja siksi hän kehottaa muitakin pohtimaan omaa arvojärjestystään.

Toimitusjohtajatyyppi 3. Kaisa Ala-Laurila – Työ tekee tilaa lapsille, oma-aika tekee tilaa töille

A-Lehtien toimitusjohtaja Kaisa Ala-Laurilan mielestä työn ja vapaa-ajan tasapainosta huolehtiminen on osa toimitusjohtajan työtehtävää. ”En voi päästää itseäni siihen tilaan, että olen väsynyt tai pinna on lyhyt. Sitten en pysty enää tekemään tätä duunia”, hän toteaa.

Kaisa tekee työt pääosin työpäivän aikana. Koska hänen lapsena ovat jo teini-ikäisiä, hänellä on mahdollisuus tehdä myös pidempiä päiviä. Hän joustaa mielellään ja on valmis nipistämään osan vapaa-ajastaan töille.

Mutta tarvittaessa työ tekee tilaa myös muulle elämälle. Ennen Kiinan-työmatkalle lähtöä Kaisa varasi kalenteristaan aikaa, jotta hän ehtisi jutella lapsensa kanssa ennen kouluun lähtöä. ” Yritän päästä eroon ajatuksesta, että työpanokseni liittyy työaikaan. Koska se ei liity tehtyihin työtunteihin, vaan siihen, miten paljon saan aikaiseksi”, Kaisa sanoo.

Kun lapset olivat vielä pieniä, Kaisa erotti tiukemmin työ- ja vapaa-ajan toisistaan. Hän aloitti työt seitsemältä ja lähti töistä neljältä hakemaan lapset päiväkodista. ”Tein selkeästi intensiivisen työpäivän, jonka aikana tein kaikista tärkeimmät asiat, ja sen jälkeen olin intensiivisen ajan lasten kanssa. Illalla tein muutaman tunnin töitä”, hän kertoo.

Kaisa neuvoo päivittäin miettimään, tekeekö oikeita asioita. Hän keskittyy töissä ydintehtäviinsä, ja muiden asioiden kohdalla hän joko delegoi ne eteenpäin tai karsii tarpeettomat tehtävät pois työlistalta.

Uni, perhe, liikunta ja ystävien kanssa vietetty aika ovat Kaisalle tärkeitä keinoja palautua töistä. Hän kuitenkin huomauttaa, ettei työ ole aina energiaa vievää ja vapaa-aika palauttavaa. Usein tilanne voi olla toisin päin: henkilökohtainen elämä vie energiaa ja työstä taas saa sitä.

”Ajattelen niin, että tasapaino elämässä on energiaa tuovien ja vievien asioiden välillä, eikä työn- ja vapaa-ajan välillä”, Kaisa kertoo.

Hän mieltää työn- ja vapaa-ajan olevan tasapainossa, kun työ tuo enemmän energiaa kuin se vie, ja vapaa-ajalla tekee iloa tuottavia asioita.

 

Lataa ilmainen tiivistelmä Future CEO 2018 -tutkimuksesta tästä >>

 

Hanna Schneider
viestinnän asiantuntija
Ratkaisutoimisto Seedi